Kalastustuotteiden siirtyminen erimuodoissaan ”vedestä vadille” tai ”merestä suuhun” on monivaiheinen prosessi. Koko tuotantoketjua ohjaa ja velvoittaa lainsäädäntö ja kaiken toiminnan tulee olla hygienialain, terveydensuojelulain ja -asetuksen mukaisesti hyväksyttyä ( Evira ja MMM ). Laitoksia, alkaen kalastusaluksista aina vähittäiskaupan elintarvikehuoneistoihin, valvotaan kunnallisten valvontaviranomaisien taholta tiukasti jotta säädöksien mukainen toiminta toteutuu. Kun itse kullakin ketjun toimijoista omavalvonta toteutuu ja se on viranomaisen hyväksymä, niin turvallisin mielin voi toimintaansa toteuttaa ja kehittää.

Allekirjoittaneen erikoisosaamisalueet kouluttajana liittyvät lähinnä kalatuotteiden kauppaan, pienimuotoiseen jalostukseen sekä kalaan ravintona. Päivittäistavarakauppa on lähinnä kuluttajaa, siten myös hyvin haasteellisen toimijan roolissa. Laajamittaista palvelua tarjoavia kalakauppiaita on suhteellisen harvassa, sillä tuoteryhmä on vaativa ja vahvaa osaamista edellyttävä. Pakattujen tuotteiden kirjo on kasvava ja teolliset puolivalmisteet sekä valmiit tuotteet valtaavat hyllytilaa myymälöissä. Kalatuotteiden palvelumyynti on selvästi vähentynyt, johtuen sen ylläpitokustannuksista sekä ketjujen tulostavoitteista.

Alalla osa haluaa kehittää palvelumyyntiosaamista ja osa valintatuotetarjontaansa. Yhteinen nimittäjä kaikissa tavoitteissa on ruokaosaamisen kehittäminen ja sitä kautta ravintotietouden lisääminen. Asiakas on yhä tietoisempi ravitsemuksestaan ja kulutuskäyttäytymisen mittarit osoittavat kevyempiin sekä ravintoainesisällöltään monipuolisempiin raaka-aineisiin. Ammattiosaaminen korostuu silloin kun asiakas haluaa neuvoja terveellisen kalaruoan valmistukseen kaikkine tykötarpeineen. Palvelumyyntiesittelyjen luominen ruokatarjonnaksi sekä asiakkaan valintaa helpottavaksi, on ammattitaitoisen kalakauppiaan sulka hatussa!

Oikein valittu toimintatapa on varmasti kaupallisestikin kannattavaa, onhan hyvin hoidettu kalatuoteryhmä edelleenkin tärkeä imago-tekijä myymälälle.

- ALKUUN -